Leivonta on vaikea laji. Sanoisin, että se on vielä vaikeampaa kuin ruuan teko. Mitat ynnä muut ovat tärkeämmässä osassa ja koko ajan saa olla silmä kovana, ettei mikään pala tai jää raa'aksi. Onneksi parempi puoliskoni on tarkka leipuri, jonka luomukset harvoin epäonnistuvat. Nyt ainakin, kun meillä on uusi uuni. 

Laura teki hetki sitten porkkanasämpylöitä, jotka ovat parhaimmillaan suoraan uunista. Maku ei silti huonone tämänkään jälkeen erityisen paljon ja paahtimessa ne saavat jälleen uutta potkua. Voittaa kaupan sämpylät satanolla. Alla kuvia valmiista tuotoksista. (Nämä tosin tehtiin vielä silloin, kun meillä oli vanha ja raihnainen uuni.)

© Niklas Isberg

© Niklas Isberg

Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku

Eilinen meni oikeastaan porkkanakakun väsäämiseksi - tai oikeastaan kahden, sillä meidän astiamme eivät riittäneet. En valita. Porkkanakakku on yksi lempijälkiruuistani. Se on äärimmäisen hyvää esimerkiksi kuuman kahvin ja hyvän seuran kanssa.

Itse leipomisen jätin suosiolla Lauralle, sillä en ole oikeastaan leiponut koskaan mitään muuta kuin mokkapaloja (masaliisoja). Tosin en usko sen olevan sen vaikeampaa, jos osaa seurata reseptiä. Lopullinen maku tulee kuitenkin tekijän intohimosta ja rakkaudesta siihen, mitä tekee. Se koskee myös ruuanlaittoa.

Tässäkään viikonlopussa ei ollut muuten mitään vikaa, paitsi että se oli liian lyhyt. Ensi viikolla on kuitenkin tiedossa aamuvuoroa, joten kotiin pääsee nauttimaan vielä iltapäiväkahvia, porkkanakakun kanssa.

Kaikki kuvat on otettu Nikon D700-järjestelmäkameralla ja 50mm / 1.8 objektiivilla luonnonvaloa hyödyntäen.

© Niklas Isberg

© Niklas Isberg

© Niklas Isberg

© Niklas Isberg

© Niklas Isberg